Tammela KR näyttely 11.6.2016

Eilen ajeltiin äitini  kanssa Tammelaan kaikkien rotujen koiranäyttelyyn.

Martha oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa nuorten luokkaan. Tulos oli huikea! Tuomarina Waleseilla Tino Pehar Kroatiasta.

Cormallen Sunshine NUO ERI1 SA PN1 SERT VSP

Martha 18kk, seisotus pienessä ylämäessä näyttää ylälinjan laskevana, mitä se ei onneksi ole :)
Kuva P.Jurvanen

 

ROP (ja Rop-veteraan) Llawen Tuff Enuff ja VSP Cormallen Sunshine sekä tuomari Tino Pehar
Kuva. P.Jurvanen

Martha siis sai ensimmäisen Sertinsä Suomesta :) Alla arvostelu:
"18kk:n ikäinen, mukava nuori narttu. Oikean tyyppinen femiininen ilme, hieno korvien asento. Erittäin hyvä ylälinja. Erinomainen hännän asento. Hyvät kulmaukset. Liikkeissä aavistuksen leveä edestä."

Pirrelle onnittelut myös Ruffen ja Rikin menestyksestä ja kiitos kuvista!

Poikkeuksellisesti siis äitini kanssa oltiin liikkeellä. Kiitos äidilleni avusta ja seurasta, vaikkakin syväjäädytys oli taattu. Itse olin onneksi varautunut toppatakilla, jota ilman en olisi toimeen tullut. Vaikka kehässä saikin juosta, niin takki ei ollut yhtään liikaa. Suomen kesä :D

Siskoni on viettänyt viikonloppua RimA Nuorten- leirillä  Velmun kanssa.

Leirillä on mennyt kuulemma todella mainiosti. Velmu oli saanut siskoni kanssa kehoituksen alkaa miettimään Rally-toko kisoihinkin osallistumista. Alkaa olemaan aika valmis koira siihen lajiin. Agilityn osaltahan Velmu olisi jo kisavalmis, mutta ei olla vielä onnistuttu kisoihin saakka sen kanssa pääsemään. Siskoni pääasiassa ohjaa Velmua ja saa nyt rauhassa näin tehdäkin. Velmu on ihan hitsin ihana agility koira. Vauhdikas, järjettömän kuuliainen ja hyvä irtoamaan. Tällä hetkellä vielä treenaillaan takaa ohjaamista ja kääntöjä, kääntöjä, kääntöjä. Velmu kyllä etenee, toisinaan ihan liian mielellään ja ei meinaa malttaa kääntyä, etenkään jos ohjaus ei ole täsmällinen.. Rytmittäminen, linjat ja hartialinjan pitäminen tarkasti on kai ne avainsanat tällä hetkellä Velmun kanssa.

Ikävä

Kohta tulee kaksi viikkoa elämää ilman pientä varjoani. Hertta seurasi minua kaikkialle.. Se oli niin uskollinen, viisas, tyyni ja todella tottelevainen Herttis-Härvelini. Nyt ei ole perässä kulkijaa, syliin änkeävää, huomion hakijaa, lohduttajaa, uskollista ystävääni.
Marthakin on tainnut vähän kaivata kaveria. Viikossa se laihtui 1,5kg, kun eihän sitä nyt ole mitään järkeä eikä syytä syödä ilman kaveria.

Ollaan koitettu pitää arki kiireisenä ja touhua täynnä. Kyllä se tästä. Martha on muuten sopeutunut yksinäisenä koirana oloon ihan kivasti jopa. Ehkä. Näkeehän tuon, että se on vähän rauhallisempi ja sillä on hitusen tylsää ilman kaveria. Vaikkei Hertta mitenkään hurjan innokas koko aika leikkijä ollutkaan Marthan kanssa, niin silti Martha teki kaikkensa saadakseen Hertan konstilla millä vain leikkimään. Se kantoi Hertalle leluja, se hyppeli sen edessä, kävi tassuilla tökkäämässä ja juoksi karkuun yms. Kyllä se yritys aina palkittiinkin ja sai Hertan aina innostumaan. Yhdessä kylki kyljessä oli myös turvallista nukkua.
Martha roudasi aluksi leluja kylppäriin pyykkikopan vierelle. Siellä oli vaatteet, joissa Hertan hajut.. Annoin sitten Marthan rauhassa käydä pyykkikorin läpi ja nuuskutella, ettei Herttaa vain ole missään. Rauhoitti sitä ja lelut on sen jälkeen pysynyt poissa kylpyhuoneen puolelta..

Rest in peace my love

You see her when you close your eyes.

Only know you love her when you let her go.

 

CIB & Fi&Ee&Lt&Lv&Balt Mva TK1 TK2
Luckystone's Especial Jewel "Hertta"

26.1.2006-27.5.2016

 

Sanoja ei ole kuvaamaan ikävääni.
Tärkeintä kuitenkin on, että rakkaan Härvelin ei ole enää paha olla.
Hyvästi rakas pieni varjoni 💕

 

 

Rotu race 2016

Osallistuttiin ensimmäisen kerran tähän koirien juoksukisaan viime viikonloppuna. Velmu oli päätähtenä ja hyvin se veti, joskin helle vähän hyydytti ja vääränlaiset lämppälenkit. Oli kuitenkin huippu nähdä, miten koira nautti koko hommasta ja osasi hienosti käyttäytyä koko päivän. Minä toimin Velmun lähettäjänä ja ensikertalaisen mokia tein ja sekin vaikutti Velmun aikaan. Silti Velmu oli koko päivän 9. nopein henkilökohtaisissa ajoissa. Osallistujia oli n. 80. Aika hyvin siis silti!
Joukkueen sijoitus oli 4/19. Hävittiin palkintopalli sija ainoastaan 0.3 sekunnilla. Loisto suoritus ensikertalaisilta ratajuoksijoilta!!
Koko päivä oli antoisa ja tosissaankin rentoa hauskanpitoa. Ensi vuonna taatusti uudestaan.
Kiitos Ässä-Mix joukkueemme muillekin jäsenille!

Vieheellä

Ollaan tosiaan osallistumassa viikonloppuna Roturace kilpailuihin. Koirat ei ole koskaan ennen päässeet vieheellä juoksemaan. No, tänään pääsivät.
Martha ja Velmu ilmoitettiin mukaan treeniin.

Olimme varmoja Velmun ääniherkkyyden vuoksi, että lähtiessään säikähtää vieheen ääntä ja kääntyy ympäri ihmisen luo. Katin kontit! Tuo hetken vilaisi ihmetellen sitä viehettä, mutta mielellään lähti kovaa sitä jahtaamaan. Maalissa sitten säikkyi viehettä, kun koitti suuhun sitä ottaa.
Oli siinä vaiheessa iltaa päivän toiseksi nopein suoritus, sadasosa päivän nopeinta perässä. Melko nopea kiitäjä Velmu siis. Hyvä niin!

Marthahan se sitten yllätti. Se huusi vieheen perään ja irti päästessään sai hieman ennen puoliväliä vieheen kappaleen kiinni. Kanin pala jäi suuhun ja sitä piti hetki arpoa minne sen veisi. Minulle vai maaliin vastaan ottajalle. Lopulta vei sen maaliin. Voihan mikä vauhti sitä ennen Marthalla oli.
Martha sai uusia suorituksensa kanin mentyä kappaleiksi. Himpula sentään, mikä vauhti tuolla spanielilla on!
Ja miten ylpeä se taas oli saadessaan vieheen eli kanin suuhunsa maalissa. Sen se nappasi molemmilla kerroilla hetkeäkään epäilemättä suuhunsa. Hieno koira, pääsi hirmuisen kovaa saalisviettiään täydellisesti hyödyntämään.

Yhteensä illan aikana juoksijoita oli 32. Velmu oli pienestä epäröinnistä huolimatta päivän toiseksi nopein jääden nopeimmalle vain pari kymppää, Martha jäi sekunnin jälkeen ja oli 10. Nopeat koirat, mikä toki on ollut täysin tiedossa ja nähtävissä. Pikakiitäjät.

Kyllä näytti molemmat koirat nauttivan tehtävästään ja juoksemisesta, mikä taas nyt ei yllätä ketään. Velmun juoksukoulussa Marthasta on tullut hirmu nopea ja tekniikka on kohdillaan. Velmu taas vaan kiitää, kiitää ja kiitää. Niin kuin veljeni sanoisi, se lentää matalalla =)
Kiva nähdä, mihin joukkueemme viikonloppuna yltää. Samanlaisia juoksijoita on muutkin jäsenet. Pääasia, että koirilla ja ihmisillä on kivaa, rento meininki matkaan mukaan ja nauttimaan koirien riemusta.

Jeriä tapaamassa

Kävin viime viikolla siskoni kanssa kasvattiani 12,5 vuotiasta Jeriä (L.Demolution Man) tapaamassa. Jeri asuu ison perheen toisena lemmikkinä. Jeri oli ulkoisesti erittäin hyvässä kunnossa. Vähän on harmaa hapsi, mutta sehän jo tuossa iässä kuuluu asiaan. Lihaksia riittää ja karva on harmautta lukuun ottamatta todella hyvässä kunnossa. Silkkinen ja suora.
Kuulo Jerillä on likimain kokonaan mennyt, mutta muuten on voinut ihan hyvin pieniä vanhuuden kremppoja lukuun ottamatta. Kastroimaton uros kun on, niin eturauhastulehdus oli ollut.
Jeri nauttii kovasti edelleen pitkistä lenkkeilystä ja uimisesta. Oli jäiden aikaankin jonnekin sulaan loikannut uimaan. Kovin oli tyytyväisen oloinen kuulemma ollut.

Muuten niin kovin suloinen ja ihan Minin näköinen Jeri oli. Kyllä todella tunsi Jerin omakseen. Kiitos Janille & perheelle Jerin hyvästä hoidosta näiden vuosien aikana. Toivotaan vielä monia hyviä, terveitä hetkiä jatkoonkin!

Mikkelin näyttely

Kävimme tänään päiväreissulla ajelemassa Mikkelin ryhmänäyttelyssä.
 Näyttely paikka oli todella tilava, hieno nurmi pohjainen kenttä.

Tuomarina waleseilla (11kpl) Markku Kipinä (ja harjoitusarvostelijana toimi Juha Palosaari? Jos vain nimi nyt meni oikein..).
Martha (Cormallen Sunshine) JUN EH2.

Tällä kertaa Martha esiintyi paremmin, kuin viimeksi Kipinän kehässä. Silloin tulos oli hienon arvostelun kera PN4 ja vara-sert.
Tänään, n.puoltoista kk edeltävään arvosteluun verraten tulos oli siis hyvinkin eri.
Martha oli tänään vähän turhan vankka, mutta hyvä luustoinen. Samoin pyöreät silmät, turhan suora ylälinja, liian pitkä lanne ja korkea hännän kiinnitys häiritsi. Kaulan ja rungon olisi pitänyt olla pidemmät ja liikkeet oli lyhyet. Turkki ja väri oli erinomainen samoin kuin korvat ja purenta.
Tällainen päivä tällä kertaa.

Hertta oli matkassa mukana, mutta eipä sillä ollut tänään mitään rauhoittavaa vaikutusta Marthaan. Tuo nuori otus oli kyllä sellainen villikko ja energia pakkaus, että huh huh. Pysähdyttiin matkalla huoltoasemalle, jossa oli koirapuisto. Siellä tuo koira heti hihnasta päästyään veti juoksuralliaan ja hepuleitaan. Siellä se vain juoksi, juoksi ja juoksi ja välillä ihan päätöntä kaahausta. Sellainen rauhallinen tyyppi kun hän on :P Herttakin välillä jäi vain katselemaan, kun toinen pisti menemään vähän ahkerammin tassua toisen eteen.

Onnea vielä tätäkin kautta Minnalle Amalian hienosta menestyksestä ja muillekin tänään näyttelyssä menestyneille :)
Ja ISO kiitos taas siskolleni. Hänestä on tullut jo ihan korvaamaton apu minulle näillä reissuilla.

Nyt tuleekin pieni tauko näyttelyihin, kun alkaa pyöriä muut harrastus kiireet. Osallistutaan mm. roturaceen, mejä kokeeseenkin oli jo ilmoittauduttu muttei mahduttu Marthan kanssa mukaan vielä.