Talviloma Virosssa

Olin jo pitkään suunnitellut reissua Viroon, mutta erinäisistä syistä johtuen reissun ajankohta siirtyi ja siirtyi.

Vihdoin se sopiva rako reissua varten tuli ja vielä koiranäyttelykin osui sopivasti matkan varrelle.

Ja mikä parasta,  Virossa oli talvi! Toisin kuin täällä.

Alun perin reissuun piti lähteä molempien koirieni Hertan ja Marthan kanssa, mutta ihan viime tipassa oli tehtävä päätös ja jättää Hertta kotiin. Oli niin kovat pakkaset luvattu (-25astetta) ja Hertalle kylmä on kaikista pahin sen kipeälle selälle. Näin ollen oli ajateltava koiraa ja Hertta sai jäädä kotiin.

Näin ollen lähdettiin reissuun vain siskoni ja Marthan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Itse näyttelyssäkin 16.1-17.1 Vaimastveressa menestys oli Marthalla huikea.

Martha (Cormallen Sunshine, 13 kk) esiintyi junioriluokassa.

Lauantaina 16.1 näyttely venäläisherran arvostellessa meni penkin alle kirjaimellisesti ja tuomari luki rotumääritelmää?? vielä arvostellessaan Marthaa.. Jotain se koitti venäjäksi höpötellä, mutta en juuri mitään ymmärtänyt siitä..

Sunnuntain 17.1 näyttely menikin sitten ihan toisella kaavalla. Tuomarina Unkarilainen rouva A.  Tarjan. Hän oli hyvin tarkka tuomari, etenkin hampaista ja vieläpä laski kaikki hampaat. Tuli hyvin tarkasti suu tarkastettua. Harvoin näin tarkkaa suu-syyniin kehässä olen törmännyt.  

Martha esiintyi ihan hyvin. Lopulta tuloksena jun ERI 1 SA, PN1, ROP-juniori ja vielä RotunsaParas.

Meillä ei ollut minnekään päivän päätteeksi kiire ja jäimme ryhmäkehiinkin. Siellä se vasta iskikin kunnolla, Martha oli BIS2- Juniori!! Ihan huikeaa!

Martha syttyi kyllä ihan täysin taas ryhmäkehissä. Siellä se on kuin kotonaan ihmisten pällistellessä ja taputtaessa. Voi sitä hännän heilutusta ja tuon koiran asennetta :)

Junioreita oli n.20 eli ihan yksin ei kisassa oltu.

FCI8 ryhmässä ei sitten menestystä tullut, jatkoon siinäkin päästiin, muttei enää sijoituttu.

 

 

 

 

 

Oli taas yksi äärimmäisen muistorikas ja hieno reissu. Marthan kanssa on kovin helppo reissailla, se on niin lunkki tyyppi (villi ja vallaton oma itsensä toki), mutta sillä on sentään perus käytöstavat toisin kuin monilla muilla näyttelyväellä näytti olevan.. Huh. En enää myöskään yhtään ihmettele hurjiakin koira hintoja hotelleissa, kun taas kerran sitä menoa katseli vierestä.. Noh. Kukin tyylillään.

Kiitos rakkaalle siskolleni lomareissu seurasta ja avusta :)

E-pentueen 10-v synttärit

Onnittelut tulee tällä kertaa kovin myöhässä, sillä itselläni on ollut jokseenkin vauhdikas vuoden alku. Olen enemmän ollut tässä kuussa reissussa, kuin kotona. Sitä olen käynyt vain muutaman päivän aina kotona kääntymässä ja taas uuteen reissuun lähtenyt. Nyt vihdoin eilen kotiuduin ja näyttää siltä, että helmikuu vietetään kotirintamalla. Maalis-, huhti- ja toukokuu näyttä olevan taas reissuelämää :)

E-pennut siis täyttivät 26.1 jo 10-vuotta!!
Jaden ja Jessen rakkauden hedelmät, joiden syntymästä ei kyllä millään tunnu olevan niin pitkä aika. Ihan vastikään kahdeksikko täällä touhusi =)
Onnittelut ihan kaikille; Eetulle, Kodalle, Simballe, Novalle, Nanalle, Ilonalle ja omalle Hertalle! Greta-enkeliä unohtamatta.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Hyvää alkanutta uutta vuotta!

 

Itse lähdin heti vuoden vaihtuessa reissuun ulkomaille (ehdin kuin ehdinkin juuri parantua sitkeästä flunssasta), etelään lämmittelemään. Ja voi sentäs, miten olikin lämmintä! En ole koskaan aiemmin tuolla suunnilla tähän aikaan vuodesta törmännyt ihan helle keleihin, mutta nyt törmäsin. En ollut vaatetus tasollani varautunut edes moiseen, mutta onneksi kauppoja löytyi :P
+26 oli varjon lämpö lähes joka päivä, joten kyllä kelpasi. Tuuli muutamana päivänä ja etenkin vuoristossa oli vähän viileää, mutta ei haitannut.  Nautin ihan mielettömän paljon lämmöstä ja auringosta ja siitä valon määrästä. Hyvin vointi on taattu moisessa ilmapiirissä. Kyllä oli rentouttavaa!

Koirat oli viihtynyt hoito paikoissaan. Martha jäi kotiin vanhemmilleni, kun Hertta puolestaan Vantaalla vietti laatuaikaa tätini hoivissa ja osan aikaa myös veljeni luona. Herttis oli nauttinut yksin olosta ja jakamattomasta huomiosta. Oli koira ihmeissään, kun kotiin piti tulla neiti häslärin kaveriksi. Onneksi Martha osaa jo lukea Herttaa ja vähän sentään varoo sitä. Silti Herttis on jäänyt pikkuBatmanin alle jo muutaman kerran. Voi tuota nuoren walesin energian määrää..
Ja kiitos hurjasti kaikille ihanille ympärilläni oleville ihmisille, että mahdollistitte taas reissaamiseni, sillä ilman teidän apuanne ei taaskaan tämäkään reissu olisi ollut mahdollinen. Kiva lähteä reissuun, kun tietää koirien olevan hyvissä käsissä :)

Kotiutuminen oli melko jäätävää. Koirat oli kentällä vastassa niin oli autossa sentään lämmintä sylissä :D  Paluu arkeen tapahtui vallan nopeasti, sillä jouduin heti lääkäriin ja koirakin jo käväisi lääkärin luona. Nyt syön itse vähän troppeja, jotta parannun perjantaihin mennessä, kun lähdetään taas maailmalle. Tällä kertaa molemmat koirat lähtee mukaan.

Aino kävi pikaisesti meillä kylässä ja otti pari kuvaa Marthasta juuri 13 kk:n iässä. Ulkona oli pilkkopimeää, mutta auton valoissa otettu kuva alla. Tylysti kopioin kuvan Ainon sivuilta, anteeksi..

Kuvan copyright Aino Väyrynen (Walesit.kuvat.fi)


Nyt ollaan alettu selailemaan vihdoin näyttelykalenteria ja päästään pikkuhiljaa aloittamaan Marthan kotimaan näyttely urakin :)