Tammela KR näyttely 11.6.2016

Eilen ajeltiin äitini  kanssa Tammelaan kaikkien rotujen koiranäyttelyyn.

Martha oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa nuorten luokkaan. Tulos oli huikea! Tuomarina Waleseilla Tino Pehar Kroatiasta.

Cormallen Sunshine NUO ERI1 SA PN1 SERT VSP

Martha 18kk, seisotus pienessä ylämäessä näyttää ylälinjan laskevana, mitä se ei onneksi ole :)
Kuva P.Jurvanen

 

ROP (ja Rop-veteraan) Llawen Tuff Enuff ja VSP Cormallen Sunshine sekä tuomari Tino Pehar
Kuva. P.Jurvanen

Martha siis sai ensimmäisen Sertinsä Suomesta :) Alla arvostelu:
"18kk:n ikäinen, mukava nuori narttu. Oikean tyyppinen femiininen ilme, hieno korvien asento. Erittäin hyvä ylälinja. Erinomainen hännän asento. Hyvät kulmaukset. Liikkeissä aavistuksen leveä edestä."

Pirrelle onnittelut myös Ruffen ja Rikin menestyksestä ja kiitos kuvista!

Poikkeuksellisesti siis äitini kanssa oltiin liikkeellä. Kiitos äidilleni avusta ja seurasta, vaikkakin syväjäädytys oli taattu. Itse olin onneksi varautunut toppatakilla, jota ilman en olisi toimeen tullut. Vaikka kehässä saikin juosta, niin takki ei ollut yhtään liikaa. Suomen kesä :D

Siskoni on viettänyt viikonloppua RimA Nuorten- leirillä  Velmun kanssa.

Leirillä on mennyt kuulemma todella mainiosti. Velmu oli saanut siskoni kanssa kehoituksen alkaa miettimään Rally-toko kisoihinkin osallistumista. Alkaa olemaan aika valmis koira siihen lajiin. Agilityn osaltahan Velmu olisi jo kisavalmis, mutta ei olla vielä onnistuttu kisoihin saakka sen kanssa pääsemään. Siskoni pääasiassa ohjaa Velmua ja saa nyt rauhassa näin tehdäkin. Velmu on ihan hitsin ihana agility koira. Vauhdikas, järjettömän kuuliainen ja hyvä irtoamaan. Tällä hetkellä vielä treenaillaan takaa ohjaamista ja kääntöjä, kääntöjä, kääntöjä. Velmu kyllä etenee, toisinaan ihan liian mielellään ja ei meinaa malttaa kääntyä, etenkään jos ohjaus ei ole täsmällinen.. Rytmittäminen, linjat ja hartialinjan pitäminen tarkasti on kai ne avainsanat tällä hetkellä Velmun kanssa.

Ikävä

Kohta tulee kaksi viikkoa elämää ilman pientä varjoani. Hertta seurasi minua kaikkialle.. Se oli niin uskollinen, viisas, tyyni ja todella tottelevainen Herttis-Härvelini. Nyt ei ole perässä kulkijaa, syliin änkeävää, huomion hakijaa, lohduttajaa, uskollista ystävääni.
Marthakin on tainnut vähän kaivata kaveria. Viikossa se laihtui 1,5kg, kun eihän sitä nyt ole mitään järkeä eikä syytä syödä ilman kaveria.

Ollaan koitettu pitää arki kiireisenä ja touhua täynnä. Kyllä se tästä. Martha on muuten sopeutunut yksinäisenä koirana oloon ihan kivasti jopa. Ehkä. Näkeehän tuon, että se on vähän rauhallisempi ja sillä on hitusen tylsää ilman kaveria. Vaikkei Hertta mitenkään hurjan innokas koko aika leikkijä ollutkaan Marthan kanssa, niin silti Martha teki kaikkensa saadakseen Hertan konstilla millä vain leikkimään. Se kantoi Hertalle leluja, se hyppeli sen edessä, kävi tassuilla tökkäämässä ja juoksi karkuun yms. Kyllä se yritys aina palkittiinkin ja sai Hertan aina innostumaan. Yhdessä kylki kyljessä oli myös turvallista nukkua.
Martha roudasi aluksi leluja kylppäriin pyykkikopan vierelle. Siellä oli vaatteet, joissa Hertan hajut.. Annoin sitten Marthan rauhassa käydä pyykkikorin läpi ja nuuskutella, ettei Herttaa vain ole missään. Rauhoitti sitä ja lelut on sen jälkeen pysynyt poissa kylpyhuoneen puolelta..