Hertan synttäreiden viettoa

Tuo rakas olentoni, karvakorva koirani siis täytti tänään 6vuotta =)
Herttasella virtaa, energiaa ja ennen kaikkea vauhtia edelleen riittää. Kuonossa jo vähän harmaata, muuten ei mitään muistutusta, että nyt ei vietetäkään tuon koiran 1-vuotis juhlia ;D

Kuvakansio jostain syystä ei ole vuoden vaihteen jälkeen suostunut lataamaan kuvan kuvaa sinne (ja on kuitenkin maksullinen galleria, että ihan pienesti närkästää :S ), joten tähän sitten muutama kuva synttäri sankarista päivänsä vietossa. Ja äippä-Jadesta.

E-pentue 6-v!!

Tänään vietetään E-pentueemme 6-vuotis syntymäpäiviä. ONNEA KOVASTI Nanalle, Ilonalle, Hertalle, Kodalle, Eetulle, Simballe ja Novalle!
Greta siskoa myös muistaen.

E-pentue maaliskuussa 2006

Jonnekin nämä vuodet vain katoaa, niin lyhyt aika siitä kuitenkin vasta on, kun E-pennut täällä kirmasivat. Oli ne vallan ihastuttavia ja niin suloisia & söpöjä, pikku riiviöitä =)
Jade-mammakin lähettää jälkikasvulleen Onnittelu pusuja!

Vauhdikas päivä

Olin viime viikolla jo kysellyt meille täksi viikoksi treenipaikkaa Vantaalta hallista. Varaus ei nyt mennyt ihan niin kuin piti ja pientä sählinkiä sen kanssa oli. Tiistaina tunnin varoitus ajalla kuitenkin selvisi, että saadaan se hallivuoro.
 Ihan himpun verran tuli kiire, kun en edes ollut kotona ja koirat piti hakea sekä käydä sitten vielä kotona vaihtamassa vaatteet ja hakea treenikamat mukaan.
Onneksi ei kehäIII:lla ollut kovin ruuhkaista, niin ehdittiin hyvin sitten kuitenkin. Enhän minä nyt voinut kuitenkaan tuota vuoroa jättää käyttämättä ;D

Oltiin siis vain Sumon ja Oton kanssa treenaamassa. Oton kanssa agilitya ja Sumpan kanssa tietty tokoa. Kovasti se Sumoakin olisi ne agility esteet houkutellut, mutta hyvin malttoi kuitenkin keskittyä tokoon silti. Otto oli ihan onneissaan, kun sekin pääsi harkkaamaan. Toki oli sille aika erikoinen tilanne, mutta yllättävän hyvin Otto kuitenkin toimi. Kivaa vaihtelua Otonkin kanssa askarrella.
Tosi hyvät treenit saatiin aikaan. Ja taas kerran huomasin, että miten se on helppoa tuo toko koiran kanssa, joka todellakin tykkää siitä! Ja joka on valmis tekemään miltei mitä vaan, jo ihan siitä tekemisen ilosta :) Verraten taas Ottoon, jonka kanssa saa ensin tehdä töitä, että sen saa ensin samalle kuuluvuus alueelle ja vieläpä saa sen keskittymään itse tekemiseen. Aina samasta aloitellaan, vaikka miten usein sen kanssa treenaa.
Ja cockerin kanssa tuo mieletön ruoka hulluus on sitten oma lajinsa. Jos palkkaa nameilla, ei voi keskittyä kuin namiin ja miten sen saa-viis mitä siinä yritellään oppia. Ja jos taas leluilla palkkaa, niin sehän omitaan ja leiki siinä sitten. Oton veli Onni oli mahtava otus siinä mielessä, että se oli "raivokas" leikkimään ja tykkäsi ruoastakin mutta kykeni silti vielä keskittymään muuhunkin kuin vain siihen miten saada se ruoka kitaan. Onni olikin paimenkoira cockerin karvoissa :D

Tänään vietettiin osa päivästä Läyliäisissä kaverimme Einen ja koiriemme kera. Lähinnä toko treenin merkeissä, mutta myös metsälenkillä käytiin.

Hertta, Sumo ja lapsensa Manta & Wendy

Itse toko treenit meni kyllä ihan yli odotusteni. Voittaja luokan juttuja tehtiin, Sumon kanssa vaan osa suorituksina, Hertan kanssa koko luokka läpi. Sumon kanssa ei olla treenattu kunnolla pitkään aikaan. Kotona eteisessä peilin edessä joo askelsiirtymisiä, seuraamista, kauko käskyjä läheltä. Muttei mitään liikettä kokonaisuutena, vaan pieniä palasia sieltä täältä. Ja pääasiassa siskoni on Sumon kanssa temppuja treenaillut, että jotain saanut sentään tehdä.
Hertan kanssa onkin ollut helmpompi touhuilla "kaiken ohella" ja vähän käden käänteessä. Herttis on ollut ihan superinnokas tokoilija, se rakastaa tokoilua kyllä ihan silmin nähden!

Sumon vähäiseen treenimäärään nähden treeni oli onnistunut. Alussa meni vähän haistellessa vieraassa paikassa hevosten läsnäollessa. Mutta pienen muistuttelun jälkeen kyllä oivalsi ja teki kivasti hommia. On se vaan niin symppis kaveri treeneissä =) Toki huomasi pitkän tauon systemaattisesta treenaamisesta ja vähän oli välillä sellaista sinne päin huiskimista koiralla ja ei malttanut ihan loppuun saakka aina tehdä. Lopussa oli jo ihan oma kaikkensa tekevä hännän heiluttaja.
Härppä se teki innolla ja suurella ilolla kaikkea. Ja osasi. Ja ennakointi on saatu loppumaan, tänään ei ainakaan esiintynyt sitä ja olen ollut huomaavinani sen vähentyneen muutenkin. Pari kertaa meni maahan omia aikojaan, mutta sen kummempaa ei esiintynyt itse liikkeissä.
Koko luokka vietiin läpi ja ihan kelpo suoritus koiralta. Ruutu vaatii hiomista tai itseasiassa itse täytyy vähän sääntökirjan pariin palata, mikä on siinä sallittua ja sen jälkeen hioa se nyt ihan kunnolla kuntoon täydestä matkasta.
Muuten kaikki meni ihan kivasti Hertalta. Palkkasin leikkimällä liikkeiden välissä ja siitäkös Herttis tykkää :)

Kiitos Eine ja tytöt! Sumppa niin tykkää tyttöjensä kanssa leikkiä, etenkin Mantan kanssa kun löytyy se sama sävel - ikinuori Sumo =) Ja näytti se Herttakin nauttivan kavereista ja nyt maistuu hyvin uni ;D

Hyvää Alkanutta vuotta!

Joulu ja vuoden vaihde meni melko rauhallisissa merkeissä. Joulu vietettiin kotosalla, kuten perinteeseen kuuluu. Jade ja Herttakin pääsi mukaan joulun viettoon sukulaisille, kun ei ollut juoksuja ja pysty poikien kanssa olemaan siis.
Kyllä vaan on Sumppa aivan hullu paketeista, se reppana rakastaa yli kaiken lahjojen avaamista. Näimpä meillä toimi paketin avaus palvelu aattona ;)
Vuoden vaihteessa käytiin raketit pihalla katsomassa. Sinällään kiva, kun ei koirat niitä raketteja pelkää.

Joulun välipäivinä treffattiin siskoni kanssa Aino ja Eine kera koiriemme. Oltiin Espoossa Luukin koira-aitauksessa. Keli oli mitä kammottavin- oli siitä kelistä kyllä talvi kaukana. Lämpö asteita, vettä satoi kauheesti ja oli tosi kuraista. Aino viisaana oli varautunut vedenpaisumukseen saappailla ja sateenvarjolle, me muut sitten ei niin viisaana oltiin uskollisesti talvisemmissa varusteissa ;D Koirat nautti selvästi keskenänsä riehumisesta ja ennen kaikkea juoksemisesta. Tulivat niin hienosti keskenään toimeen :)
Sumon 3tyttöäkin siis tavattiin, kun Bianca Manta ja Wendy oli mukana. Kiva oli nähdä Biancaakin pitkästä aikaa. On ne Sumon tytöt vaan niin ihania, reippaita ja suloisia walesilaisia <3


Nyt on Mini hoidossa ja kyllä Hertta nauttii taas rakkaasta kaverista. Ja näköjään Minikin.
Mitä enemmän Minillekin tulee ikää, sen leikkisämmäksi se tuntuu muuttuvan. Minilläkin alkaa ilmetä paljon äitinsä juttuja- se leikkii ja innostuu samanlaisista jutuista mistä Ladykin aikanaan. Ja on ihan yhtä hömppä kuin äitinsä. Ja villi.
Nuo on Hertan kanssa niin ihanan näkösiä pentupöhköjä, kun ne leikkii. Noilla on jotenkin niin oma aaltopituus ja löytää toisensa heti.
Hertasta näkee lenkeillä, miten se on iloinen ja jotenkin tyytyväisen oloinen kun se mennä hipsuttaa ja riekkuu Minin kanssa. Jade se vaan katselee mitä ne touhuaa ja kulkee omia polkujaan :)