Olen viime aikoina saanut/ kuullut paljon hyviä uutisia meidän erittäinkin rakkaan Sumon (CH L. Double Trouble) jälkikasvusta.
Mistäs sitä alkais purkamaan, kun niin on menestyneitä koiria olleet ja ahkeria ovatten niiden omistajat ;-)
Rocbee M-pentueen poika Aimo (R.My Love) on ehtinyt jo useamman pentueen isäksi eli ihan isoisäkin Sumosta on jo ehtinyt tulla useampaan kertaan. Onnea Aimolle pentueista!
Benchmark T-pentueen osilta Manta (Taw Cymraes) on kerännyt upeita tuloksia toko kentiltä- 2x ALO1 ja 2x ALO2 tulokset. Mahtavaa Eine ja Manta, Onnea!
Manta ja siskonsa Wendy (Trofannol Tes) kävivät silmäpeilauksessa ja molemmilla terveet silmät :)
Eetu (Treid Hwn Ein) se on ehtinyt näyttelyissä kierrellä tämän vuoden puolella loistomenestyksellä; 1xSERT ja 1xVara-SERT. Onnea Eetu & Tuula &co ja kasvattajat!
Milfeddyg N-pentueen Luna (Nefolaid) kävi tänään näyttelyssä metsästämässä viimeistä sertiään muotovalion tittelin saadakseen ja sehän liippas kovin läheltä Lunan oltua PN2 vara-sert; Onnea Teija & co! Luna on myös toko kentillä käynyt möllitokossa, josta oli napsahtanut varma ALO1 tulos =) Hienoa, ei muuta kuin virallisiin kisoihin vaan sitten!
**EDIT- M. Nerthol "Patu" on tahkonnut upeita tuloksia agilityn parissa omistaja Tapion kanssa - MAXI2 luokkaan on huhtikuussa tullut nousu ja kakkosluokissa on jo hienoja tuloksia alla, eka LUVA kolmosia kohden on takataskussa heillä; Valtavasti Onnea Patu ja kotiväki!!
lauantai 29. toukokuuta 2010
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Karvan lähtöä
Jade ja Härppä pääsi tänään vähän fudismaskotiksi välillä, kun kentälle mentiin siskon matsia vähän kattomaan. Turnaus kun sattui hällä oleen tuossa vieressä. On ne koirat muutenkin ulkoilutettava, ja lapsista kun tykkäävät niin onnellisia ovatten huomiota saadessaan.
Jade önisi ja jutteli kaikille ihmisille ja moni tykästyi sen kanssa juttelemaan..;D Koira ihmiset on outoa porukkaa juu =) Saivat vaan Jaden rapsuttelijat palkakseen hillittömän kuorrutuksen karvoja itteensä. Jadesta kun lähtee niin megalomaanisen paljon karvaa tällä hetkellä, että sitä ei kovin moni heti uskoiskaan. Mutta se on normaalia, niin sillä aina lähtee. Näin kesää ennen ei se aiheuta mitään panikointia sen pärjäämisestä, verraten siihen että se aina ennen talven ja pakkasten tuloa tekee saman karvan pudotuksen. Saa aina vähän tarkemmin pitää kirjaa Jadesta ja ulkoilusta kylmillä säillä, se ei ihan aina tarkene.
Mutta se näyttely. Se on kohta. Tätä vauhtia tuolla erittäin hyvä & runsas turkkisella (ja se laatukin oli toosi hyvä) koiruudellani ei ole karvoja taas lainkaan näyttelyyn mennessä. 2vkoa aikaa, pudottaa kaikki... Olen kokeillut vaikka mitä tuohon, mutta kun se lähtee, niin sehän lähtee. Mitään ei oo tehtävissä.
Kanssa eläjät varmaan ihmettelee, että kuka on koiransa kyninyt, kun lenkkipoluilla/tienvarsilla on kasoittain karvoja. Mä se vaan olen vähän rapsuttanut Jadea.
Imurointia tämä tällä hetkellä tietää n.4xpvässä, ja silti ihan hillittömän paljon villakoiria on nurkissa.. Ärsyttää jo tää karvan määrä. Jade ei vielä ole kovin otettu, kun sitä itseäänkin välillä imuroin ;)
Hertasta ja Ladysta lähtee ehkä n.1-2 karvahapsua Jaden 20 karvahapsuun verraten, eli ihan olemattoman vähän. Ei noiden kahden karvan lähtöä enää edes huomaa, kun on tämä yksi harventaja joukossa.
Eli meille kylään tullessa saa varautua olemaan karvainen. Kyllä imuroin minkä ehdin, mutta kun en vaan pysty 24h olemaan imuri kourassa, joten ei kannata ihmetellä eksyessään tänne karva luolaan ;)
Jade önisi ja jutteli kaikille ihmisille ja moni tykästyi sen kanssa juttelemaan..;D Koira ihmiset on outoa porukkaa juu =) Saivat vaan Jaden rapsuttelijat palkakseen hillittömän kuorrutuksen karvoja itteensä. Jadesta kun lähtee niin megalomaanisen paljon karvaa tällä hetkellä, että sitä ei kovin moni heti uskoiskaan. Mutta se on normaalia, niin sillä aina lähtee. Näin kesää ennen ei se aiheuta mitään panikointia sen pärjäämisestä, verraten siihen että se aina ennen talven ja pakkasten tuloa tekee saman karvan pudotuksen. Saa aina vähän tarkemmin pitää kirjaa Jadesta ja ulkoilusta kylmillä säillä, se ei ihan aina tarkene.
Mutta se näyttely. Se on kohta. Tätä vauhtia tuolla erittäin hyvä & runsas turkkisella (ja se laatukin oli toosi hyvä) koiruudellani ei ole karvoja taas lainkaan näyttelyyn mennessä. 2vkoa aikaa, pudottaa kaikki... Olen kokeillut vaikka mitä tuohon, mutta kun se lähtee, niin sehän lähtee. Mitään ei oo tehtävissä.
Kanssa eläjät varmaan ihmettelee, että kuka on koiransa kyninyt, kun lenkkipoluilla/tienvarsilla on kasoittain karvoja. Mä se vaan olen vähän rapsuttanut Jadea.
Imurointia tämä tällä hetkellä tietää n.4xpvässä, ja silti ihan hillittömän paljon villakoiria on nurkissa.. Ärsyttää jo tää karvan määrä. Jade ei vielä ole kovin otettu, kun sitä itseäänkin välillä imuroin ;)
Hertasta ja Ladysta lähtee ehkä n.1-2 karvahapsua Jaden 20 karvahapsuun verraten, eli ihan olemattoman vähän. Ei noiden kahden karvan lähtöä enää edes huomaa, kun on tämä yksi harventaja joukossa.
Eli meille kylään tullessa saa varautua olemaan karvainen. Kyllä imuroin minkä ehdin, mutta kun en vaan pysty 24h olemaan imuri kourassa, joten ei kannata ihmetellä eksyessään tänne karva luolaan ;)
torstai 20. toukokuuta 2010
Tokoa
Tunnari kapuloita en vaan jostain syystä saa hommattua. Springereiltäkään ei enää saa sellasia ja musta noi muiden nettikauppojen "tikut" on jotenkin hinnakkaita, vai luulenkohan mä vaan...
No tuota, jos vaikka isäni tuossa muutaman viikon päästä ehtis nikkaroida niitä. Joskin omille koirille oman pihan puuvarastosta oman väen nikkaroidut tunnarikapulat ei ehkä liene niitä parhaimpia. Vaikkakin ideaa toki saa sillä paranneltua.
Tällä hetkellä menty ihan metsien antimilla. Kävyt ja kepit ajaa tunnarikapuloiden asian.
Hertta osaa suoraan ja erittäinkin suoraviivaisen vauhdikkaasti aina hakea sen oman. Oman eli sen kepin jota vähän pyörittelin kädessä ja vein kekoon niiden ei hajustettujen joukkoon. Herttis näyttäis olevan toosi pätevä tässä kohtaa.
Välimatkalla ei väliä, osaa hyvin tsuumata ja arvioida, missä ne on. Tämä varmasti juontaa juurensa meidän metsästyskoulutus yrityksiin, joissa merkkaaminen on tärkeä osa. Ainoa on vaan nouto ote, joka välillä vähän lepsu ja pudottaa herkemmin esineen suustaan.
Sumokin käyttää nenäänsä erittäin hyvin ja se noutaa paljon varmemmin ottein noita kapuloita/käpyjä ja keppejä. Mutta sillä taas on vielä hakusessa nämä välimatkat eli irtaantuminen on jotenkin vieras ajatus nyt tokossa. Se muuten on ruutu treeneissäkin ollut huomattavissa. Ruutuun mennessä joskus pysähtyy puolivälimatkaan ja on sitä mieltä, että nyt on oikea kohta... Ööh, onko se jotenkin blondi uros?
Eniveis, oikein kivaa ollut treenata näiden hassuleiden kanssa.
Naapurustokin on kovin otettua, miten tottelevaisia nämä omat tessuni osaakaan olla. EI ikinä uskois, vai mitä ;D Ei vaan, joukossa tyhmyys tiivistyy ja sitä rataa. Mutta perustottelevaisuus kyllä näillä on hyvä ja käyttäytyä osaavat (ainakin joskus ;P)
Herttiksen ihme jumittelut seuraamisessa näyttäs olevan jo vähän taakse jäänyttä ongelmaa. Nyt taas on tilaa ja paikkoja missä treenata. Ei tartte pienessä kolossa/sisällä yrittää mitään kikkailuja, se ei käy kun mittakaavat käy vähän turhan pieneksi. Tekniikkaa juu sisällä ja omassa pihassa tehdään, ilman muuta.
Sumpan kanssa tässä eräänä viileempänä iltana vetästiin aikas kivat riekkutoko treenit. Kyllä teki hyvää ottaa tollaset räväkät pikku kivat treenit, palkkana Sumon äärettömän rakkaita remppahanskoja. (Niitä sillä on aika satsi, se kun osaa tallin oven jäädessä auki hakea sieltä aina sen ulottuville jääneitä hanskoja. Ja niitä limahanskoja ei kyllä sen käytön jälkeen muut enää käytä ;D)
Kaukoissa edisti, mutta teki kaikki vaihdot. Tekniikka oi tekniikka....
Likk.istuminen ihan ok mallilla, joskin jalka apua kyllä vielä törkeesti mukana.
Luoksarin pysähdykset oikeinkin kivalla mallilla. Joskin paljon vielä täytyy tätä vahvistaa.
Seuraaminen on kyllä kivasti hypännyt eteenpäin. Ei niin seilaavaa, kivaa kontaktia ja aika tiivistä seuruuta. Askelissa edelleen kuumenee ja alkaa herkästi pomppimaan ja vaihtamaan paikkaa about miljoona kertaa. Argh.
Ruutu ja tunnari välineitä ei ollut, mutta eteen lähetyksiä kiven päälle sitten korvaamaan tätä. Onnistui alkuhämmennyksen jälkeen kivasti.
Naksutin on oikeinkin hyvä apuväline tässä kohtaa =)
Sumpen kanssa pyritty joka pvä jotain tekemään, välillä vähän olen siitä joutunut tinkimään, kun ei vaan aika ja rahkeet anna aina periksi. Sumo kun ei asu täällä minun luona, niin ihan aina ei vaan ehdi lähteä Sumpen hakuun jne. Siinäkin meinaan aina oma hommansa. Mutta oma on valinta :) Treenaamalla edistyy ja saa niitä tuloksiakin paremmin aikaan/näkyville.
No tuota, jos vaikka isäni tuossa muutaman viikon päästä ehtis nikkaroida niitä. Joskin omille koirille oman pihan puuvarastosta oman väen nikkaroidut tunnarikapulat ei ehkä liene niitä parhaimpia. Vaikkakin ideaa toki saa sillä paranneltua.
Tällä hetkellä menty ihan metsien antimilla. Kävyt ja kepit ajaa tunnarikapuloiden asian.
Hertta osaa suoraan ja erittäinkin suoraviivaisen vauhdikkaasti aina hakea sen oman. Oman eli sen kepin jota vähän pyörittelin kädessä ja vein kekoon niiden ei hajustettujen joukkoon. Herttis näyttäis olevan toosi pätevä tässä kohtaa.
Välimatkalla ei väliä, osaa hyvin tsuumata ja arvioida, missä ne on. Tämä varmasti juontaa juurensa meidän metsästyskoulutus yrityksiin, joissa merkkaaminen on tärkeä osa. Ainoa on vaan nouto ote, joka välillä vähän lepsu ja pudottaa herkemmin esineen suustaan.
Sumokin käyttää nenäänsä erittäin hyvin ja se noutaa paljon varmemmin ottein noita kapuloita/käpyjä ja keppejä. Mutta sillä taas on vielä hakusessa nämä välimatkat eli irtaantuminen on jotenkin vieras ajatus nyt tokossa. Se muuten on ruutu treeneissäkin ollut huomattavissa. Ruutuun mennessä joskus pysähtyy puolivälimatkaan ja on sitä mieltä, että nyt on oikea kohta... Ööh, onko se jotenkin blondi uros?
Eniveis, oikein kivaa ollut treenata näiden hassuleiden kanssa.
Naapurustokin on kovin otettua, miten tottelevaisia nämä omat tessuni osaakaan olla. EI ikinä uskois, vai mitä ;D Ei vaan, joukossa tyhmyys tiivistyy ja sitä rataa. Mutta perustottelevaisuus kyllä näillä on hyvä ja käyttäytyä osaavat (ainakin joskus ;P)
Herttiksen ihme jumittelut seuraamisessa näyttäs olevan jo vähän taakse jäänyttä ongelmaa. Nyt taas on tilaa ja paikkoja missä treenata. Ei tartte pienessä kolossa/sisällä yrittää mitään kikkailuja, se ei käy kun mittakaavat käy vähän turhan pieneksi. Tekniikkaa juu sisällä ja omassa pihassa tehdään, ilman muuta.
Sumpan kanssa tässä eräänä viileempänä iltana vetästiin aikas kivat riekkutoko treenit. Kyllä teki hyvää ottaa tollaset räväkät pikku kivat treenit, palkkana Sumon äärettömän rakkaita remppahanskoja. (Niitä sillä on aika satsi, se kun osaa tallin oven jäädessä auki hakea sieltä aina sen ulottuville jääneitä hanskoja. Ja niitä limahanskoja ei kyllä sen käytön jälkeen muut enää käytä ;D)
Kaukoissa edisti, mutta teki kaikki vaihdot. Tekniikka oi tekniikka....
Likk.istuminen ihan ok mallilla, joskin jalka apua kyllä vielä törkeesti mukana.
Luoksarin pysähdykset oikeinkin kivalla mallilla. Joskin paljon vielä täytyy tätä vahvistaa.
Seuraaminen on kyllä kivasti hypännyt eteenpäin. Ei niin seilaavaa, kivaa kontaktia ja aika tiivistä seuruuta. Askelissa edelleen kuumenee ja alkaa herkästi pomppimaan ja vaihtamaan paikkaa about miljoona kertaa. Argh.
Ruutu ja tunnari välineitä ei ollut, mutta eteen lähetyksiä kiven päälle sitten korvaamaan tätä. Onnistui alkuhämmennyksen jälkeen kivasti.
Naksutin on oikeinkin hyvä apuväline tässä kohtaa =)
Sumpen kanssa pyritty joka pvä jotain tekemään, välillä vähän olen siitä joutunut tinkimään, kun ei vaan aika ja rahkeet anna aina periksi. Sumo kun ei asu täällä minun luona, niin ihan aina ei vaan ehdi lähteä Sumpen hakuun jne. Siinäkin meinaan aina oma hommansa. Mutta oma on valinta :) Treenaamalla edistyy ja saa niitä tuloksiakin paremmin aikaan/näkyville.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Agilitya
Kesäkausi alkoi eilen agilityssa, eli ulko treenit ohjatusti, hyvän kouluttajan johdolla :)
Hertta taitaa ensimmäisiä kertoja olla se päätreenaaja eli sen kanssa pääasiassa nyt treenataan.
Härppä oli erittäin hyvällä agi tuulella- teki innokkaasti hommia, totteli tosi hyvin. Sen kuuliaisuus ihan vaan välillä aiheuttaa ongelmia minulle. Sumon kanssa, kun pitää paljon tarkempi olla ohjatessa ja hallussa pidon kanssa. Se kun on niin itseohjautuva. Herttakin hakee esteitä oikein hyvin, mutta se ei sinkoile samalla tapaa, kuin Sumo. Noh, parit liian tiukat haltuun otot vei koiran sopivasti esteen ohi jopa. Eli enemmän luottoa koiraan ja ohjaamisen oikeaa ajoitusta lisää.
18 esteen rata oli treenin alla ja alku ei näyttänyt lupaavalta. A-este veti kovasti tuota koiraa puoleensa, lähdössä vaan katseli sitä. Ekan esteen kierti sitten sujuvasti, mutta tarkemmalla lähdöllä mentiinkin rata läpi, joskin pikku ohjaus mokia sattui matkalle.
Ne ihan hyvät suoritukset ei riitä, vaan treenataan ja tehdään toistoja sen aikaa, että saadaan optimaalinen suoritus ja erittäin sujuvaksi ohjaaminen.
Erittäin tyytyväinen olen Hertan pujottelusta, se kun hakee kepit tooosi hyvin ja ennen kaikkea varmasti kummalta vaan puolelta ohjattuna. Jesh! Ja ne rimat yl.pysyy tosi hyvin ylhäällä, turhia ei rimojakaan pudottele.
Ai että, kun oli hyvät ja ennen kaikkea kivat treenit! Kivat treenit on minusta haasteelliset, jossa oppii uutta.
Hertan kanssa meillä onkin uuden opeteltavaa varmasti paljon, kun eihän tuo koira ole oikeinkaan treenannut missään treeniryhmässä kouluttajan kera. Se on vaan tullut välillä Sumon tuuraajaksi tai siinä ohella muuten vaan päässyt radalle. Kiva sen kanssa nyt saada säännöllistä koulutusta ja ohjausta.
Jee, tästä on hyvä jatkaa kera erittäin hyvin fiilareiden onnistuneiden treenien jälkeen =)
Hertta taitaa ensimmäisiä kertoja olla se päätreenaaja eli sen kanssa pääasiassa nyt treenataan.
Härppä oli erittäin hyvällä agi tuulella- teki innokkaasti hommia, totteli tosi hyvin. Sen kuuliaisuus ihan vaan välillä aiheuttaa ongelmia minulle. Sumon kanssa, kun pitää paljon tarkempi olla ohjatessa ja hallussa pidon kanssa. Se kun on niin itseohjautuva. Herttakin hakee esteitä oikein hyvin, mutta se ei sinkoile samalla tapaa, kuin Sumo. Noh, parit liian tiukat haltuun otot vei koiran sopivasti esteen ohi jopa. Eli enemmän luottoa koiraan ja ohjaamisen oikeaa ajoitusta lisää.
18 esteen rata oli treenin alla ja alku ei näyttänyt lupaavalta. A-este veti kovasti tuota koiraa puoleensa, lähdössä vaan katseli sitä. Ekan esteen kierti sitten sujuvasti, mutta tarkemmalla lähdöllä mentiinkin rata läpi, joskin pikku ohjaus mokia sattui matkalle.
Ne ihan hyvät suoritukset ei riitä, vaan treenataan ja tehdään toistoja sen aikaa, että saadaan optimaalinen suoritus ja erittäin sujuvaksi ohjaaminen.
Erittäin tyytyväinen olen Hertan pujottelusta, se kun hakee kepit tooosi hyvin ja ennen kaikkea varmasti kummalta vaan puolelta ohjattuna. Jesh! Ja ne rimat yl.pysyy tosi hyvin ylhäällä, turhia ei rimojakaan pudottele.
Ai että, kun oli hyvät ja ennen kaikkea kivat treenit! Kivat treenit on minusta haasteelliset, jossa oppii uutta.
Hertan kanssa meillä onkin uuden opeteltavaa varmasti paljon, kun eihän tuo koira ole oikeinkaan treenannut missään treeniryhmässä kouluttajan kera. Se on vaan tullut välillä Sumon tuuraajaksi tai siinä ohella muuten vaan päässyt radalle. Kiva sen kanssa nyt saada säännöllistä koulutusta ja ohjausta.
Jee, tästä on hyvä jatkaa kera erittäin hyvin fiilareiden onnistuneiden treenien jälkeen =)
torstai 13. toukokuuta 2010
Tänään tukkaputkella töistä kotiin koiruut hakemaan ja suunta kavereiden kanssa Ladyn Doniol J-lapsosten 9-v synttäripäivien viettoon :)
Mentiin puistoon 7walesin voimalla. Siellä oli vain 1 kultsu mennessämme, mutta hetkessä puisto täyttyi koirista (siis muistakin kuin vain meidän luppiksista). Ja kaikki oli niin kilttejä haukkuja, olipa todella ihana puistoilla! Kaikki tuli keskenään tooosi hyvin toimeen ja sosiaalisia koiria tuntui olevan liikkeellä.
Sää oli mitä mahtavin kesä sää, mittarissa +23astetta. Jee, kesä on täällä!!
9-v tyttäret oli äiskänsä kanssa aikas reippaita, mennä viilettivät ja leikkivät ja olivat muuten vaan niin ihania että! Vielä kerran Tarulle ja Fannylle Synttärionnittelut ja pitkää ikää ja terveyttä toivotellen!
Mentiin puistoon 7walesin voimalla. Siellä oli vain 1 kultsu mennessämme, mutta hetkessä puisto täyttyi koirista (siis muistakin kuin vain meidän luppiksista). Ja kaikki oli niin kilttejä haukkuja, olipa todella ihana puistoilla! Kaikki tuli keskenään tooosi hyvin toimeen ja sosiaalisia koiria tuntui olevan liikkeellä.
Sää oli mitä mahtavin kesä sää, mittarissa +23astetta. Jee, kesä on täällä!!
9-v tyttäret oli äiskänsä kanssa aikas reippaita, mennä viilettivät ja leikkivät ja olivat muuten vaan niin ihania että! Vielä kerran Tarulle ja Fannylle Synttärionnittelut ja pitkää ikää ja terveyttä toivotellen!
torstai 6. toukokuuta 2010
Toukokuu, kesä lähenee :)
Ja suunnitelmia on kesänkin varalle jo laitettu muhimaan ja muutamat menotkin jo tiedossa. Vielä kun sais lomankin tietoonsa, niin olis aika kiva..
Menin sitten ilmoittamaan meidän mummeleista sen harvemmin kehissä käyneen eli Jaden näyttelyyn?! Joo-o, nyt se on menoa. Jade pääsee ekaan mummoluokan näytelmään näin pyöreiden vuosien lähestyessä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D
Treenailtiin tänäänkin tuota käyttäytymistä hihnassa ja krohom... Jaden viime näyttely käynnistä on sen lähes 4vuotta aikaa. Täytyy vielä vähän hioa tuota esiintymistä ;-) Jade oli ihan älyttömän villi, se hyppi ja loikki ja kiihdytteli hihnassa ja ympyrä juoksu ei tahtonut onnistua. Mutta kyllä se viimeistään kehässä sitten taas muistaa, mistä on kyse. Hassu koira, niin intoa täynnä =)
Iltalenkki heitettiin mettässä. Minulla on nyt ollut Jaden kanssa uusi kurin palautus, tarkoittaen tuota sen hatkojen ottoa. Tai siis se ei saa kadota. Eli joka kerta, kun Jade on vapaana, niin minulla on taskut täynnä ruokaa Jadelle. Ja kun kutsun luokse, pitää kanssa tulla. Muuten lähden karkuun ja piiloudun. Ja johan on alkanut vähän heräillä huoli Jadella ja se jo ihan hitusen paremmin tottelee. Ei se viime kerralla ottanut kuin kerran hatkat jonnekin ja n.10min päästä se löytyi. Tänään ei kertaakaan ns. kadonnut. Ja piti jopa itse välillä kontaktia! Jihuu, kyllä se Jade ja korvat taas saadaan toimimaan.
Hertta on helppo otus, se pitää hyvin kontaktia vaikkakin se kyllä myös hyvin erkanee. Mutta ei silmän kantamattomiin. Ja se osaa ihan itse tulla ns. näytille välillä ja jatkaa taas touhujaan ja juoksemista pitkin lepikkoja.
Ladya en enää oikein uskalla kaikkialla laskeakaan irti. Sen näkö ja kuulo on heikentynyt siinä määrin, ettei se joka kerta enää osaakaan löytää minua vaikka kuinka huudan. Mutta kun vaan irti pääsee, niin virtaa riittää.
Pitkä talvi nähtävästi oli erittäin suotuisaa aikaa Ladylle, se piristyi ja virkistyi ja nuortui ihan silmissä- siitä tuli taas hyvinkin eloisa ja riemullinen walesi, kuten se on nuoruudessaan ollut. Hyvin on jaksanut taas pitkin kyläraittia kipitellä, n.5-6km lenkitkin on hyvin jaksanut ottaen huomioon ettei se viime kesän aikaan tahtonut edes sitä reilun kilsan matkaa jaksaa. Mutta nyt ei ole ongelmaa, jaksais pitempiäkin selkeästi, jos vaan viittis senkin aina mukaan ottaa.
Saa nähdä, mitä kesä tuo tullessaan meidän muorille. Toivotaan, että terveys ja hyvin vointi säilyis tässä mittakaavassa :)
Tässä muutama kuvatus tuolta lenksulta, kun kerran kamera sattui matkaan mukaan.


Menin sitten ilmoittamaan meidän mummeleista sen harvemmin kehissä käyneen eli Jaden näyttelyyn?! Joo-o, nyt se on menoa. Jade pääsee ekaan mummoluokan näytelmään näin pyöreiden vuosien lähestyessä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D
Treenailtiin tänäänkin tuota käyttäytymistä hihnassa ja krohom... Jaden viime näyttely käynnistä on sen lähes 4vuotta aikaa. Täytyy vielä vähän hioa tuota esiintymistä ;-) Jade oli ihan älyttömän villi, se hyppi ja loikki ja kiihdytteli hihnassa ja ympyrä juoksu ei tahtonut onnistua. Mutta kyllä se viimeistään kehässä sitten taas muistaa, mistä on kyse. Hassu koira, niin intoa täynnä =)
Iltalenkki heitettiin mettässä. Minulla on nyt ollut Jaden kanssa uusi kurin palautus, tarkoittaen tuota sen hatkojen ottoa. Tai siis se ei saa kadota. Eli joka kerta, kun Jade on vapaana, niin minulla on taskut täynnä ruokaa Jadelle. Ja kun kutsun luokse, pitää kanssa tulla. Muuten lähden karkuun ja piiloudun. Ja johan on alkanut vähän heräillä huoli Jadella ja se jo ihan hitusen paremmin tottelee. Ei se viime kerralla ottanut kuin kerran hatkat jonnekin ja n.10min päästä se löytyi. Tänään ei kertaakaan ns. kadonnut. Ja piti jopa itse välillä kontaktia! Jihuu, kyllä se Jade ja korvat taas saadaan toimimaan.
Hertta on helppo otus, se pitää hyvin kontaktia vaikkakin se kyllä myös hyvin erkanee. Mutta ei silmän kantamattomiin. Ja se osaa ihan itse tulla ns. näytille välillä ja jatkaa taas touhujaan ja juoksemista pitkin lepikkoja.
Ladya en enää oikein uskalla kaikkialla laskeakaan irti. Sen näkö ja kuulo on heikentynyt siinä määrin, ettei se joka kerta enää osaakaan löytää minua vaikka kuinka huudan. Mutta kun vaan irti pääsee, niin virtaa riittää.
Pitkä talvi nähtävästi oli erittäin suotuisaa aikaa Ladylle, se piristyi ja virkistyi ja nuortui ihan silmissä- siitä tuli taas hyvinkin eloisa ja riemullinen walesi, kuten se on nuoruudessaan ollut. Hyvin on jaksanut taas pitkin kyläraittia kipitellä, n.5-6km lenkitkin on hyvin jaksanut ottaen huomioon ettei se viime kesän aikaan tahtonut edes sitä reilun kilsan matkaa jaksaa. Mutta nyt ei ole ongelmaa, jaksais pitempiäkin selkeästi, jos vaan viittis senkin aina mukaan ottaa.
Saa nähdä, mitä kesä tuo tullessaan meidän muorille. Toivotaan, että terveys ja hyvin vointi säilyis tässä mittakaavassa :)
Tässä muutama kuvatus tuolta lenksulta, kun kerran kamera sattui matkaan mukaan.


maanantai 3. toukokuuta 2010
Sumon Riitu tytär
lauantai 1. toukokuuta 2010
HAUSKAA VAPPUA!
Meillä on saatu nauttia kunnon ilmoista :) Eilen peräti +18 näytti mittari illan suussa! Vettä ei satanut, vaikka lupailtu oli. Tänään aamusella oli tooosi kurja sää, rankka sumu ja pientä sadetta. Mutta siitä se kirkastu ja on aurinko näyttäytynyt. Mutta näyttäis tummia pilviä kerääntyvän taas..
Harrasteltu on edelleen aktiivisesti, joskin nyt meillä on pientä taukoa agilitysta. Meillä jatkuu koulutus tuossa muutaman viikon päästä ulkona, siihen saakka pompitaan omalla pihalla esteillä ;D
Tokoiltu on sitäkin ahkerammin. Joka pvä jotain-teemalla on menty Sumon kanssa nyt jo kivan aikaa. Näyttelyreissulla suosiolla jätettiin tokoilu ja eilen synttäri-vappu yms. muiden seikkojen takia ei vaan enää ehditty treenailemaan. Sumon kanssa on tehokas treenaus tuottanut tulosta. Jännä juttu sinällään, että treenaus tuo tuloksia ;D
Ruutu on nyt selkeästi alkanut napsahtamaan tuon herran kaaliin, testailin tässä eri opetusversioita, mikä sopis tuolle otukselle ja palattiin loppuviimeksi ihan alkeisiin. Ja se oli loisto ratkaisu, nyt on uusi toimintatapa ja se näyttäis wörkkivän kivastikin.
Ihan super hienoa, kun edistytään. Paljon on itselle uusia haasteita ollut ja mennyt aikaa selvitellessä ongelmia. Kunnon analysointia on harrasteltu ja monelta kantilta ;-)
Herttiskin on saanut osakseen kouluttautumista ja se tekee niin hienosti hommia. Joskin se seuraamis ongelma ei vieläkään ole ihan kokonaan menneen talven lumia, mutta suunta on oikea. Treeniä treeniä, sillä se siitä.
Mutta sain tänään loisto uutisia- tuon mun rakkaan Sumo-otukseni tytär Manta (Benchmark Taw Cymraes) oli tänään Lahdessa tokoilemassa ja veti hienosti saaden toisen ALO1 tuloksensa- Hurjasti Onnea Eine ja Manta!!
Meillä on saatu nauttia kunnon ilmoista :) Eilen peräti +18 näytti mittari illan suussa! Vettä ei satanut, vaikka lupailtu oli. Tänään aamusella oli tooosi kurja sää, rankka sumu ja pientä sadetta. Mutta siitä se kirkastu ja on aurinko näyttäytynyt. Mutta näyttäis tummia pilviä kerääntyvän taas..
Harrasteltu on edelleen aktiivisesti, joskin nyt meillä on pientä taukoa agilitysta. Meillä jatkuu koulutus tuossa muutaman viikon päästä ulkona, siihen saakka pompitaan omalla pihalla esteillä ;D
Tokoiltu on sitäkin ahkerammin. Joka pvä jotain-teemalla on menty Sumon kanssa nyt jo kivan aikaa. Näyttelyreissulla suosiolla jätettiin tokoilu ja eilen synttäri-vappu yms. muiden seikkojen takia ei vaan enää ehditty treenailemaan. Sumon kanssa on tehokas treenaus tuottanut tulosta. Jännä juttu sinällään, että treenaus tuo tuloksia ;D
Ruutu on nyt selkeästi alkanut napsahtamaan tuon herran kaaliin, testailin tässä eri opetusversioita, mikä sopis tuolle otukselle ja palattiin loppuviimeksi ihan alkeisiin. Ja se oli loisto ratkaisu, nyt on uusi toimintatapa ja se näyttäis wörkkivän kivastikin.
Ihan super hienoa, kun edistytään. Paljon on itselle uusia haasteita ollut ja mennyt aikaa selvitellessä ongelmia. Kunnon analysointia on harrasteltu ja monelta kantilta ;-)
Herttiskin on saanut osakseen kouluttautumista ja se tekee niin hienosti hommia. Joskin se seuraamis ongelma ei vieläkään ole ihan kokonaan menneen talven lumia, mutta suunta on oikea. Treeniä treeniä, sillä se siitä.
Mutta sain tänään loisto uutisia- tuon mun rakkaan Sumo-otukseni tytär Manta (Benchmark Taw Cymraes) oli tänään Lahdessa tokoilemassa ja veti hienosti saaden toisen ALO1 tuloksensa- Hurjasti Onnea Eine ja Manta!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
