Kesäkuun näyttelyssä jo oli viitteitä ettei pikkukoiralla ole kaikki kunnossa ja oli vähän vaisu silloin. Ihmekö tuo näin jälkikäteen ajateltuna.
Alku ei näyttänyt millään lailla lupaavalta, kun Marthalla oli alkuunsa huono vaste kipulääkityksiin ja kaiken näköisiä vaihtoehtoja jouduttiin jo pohtimaan ja leikkauskin oli ihan ajan kysymys. Onneksi kuitenkin siltä vältyttiin siinä kohtaa. Leikattu selkä on aina leikattu selkä, koitetaan kaikki muut mahdolliset hoidot käyttää ennen kuin leikkausta vakavasti harkitaan.
Alkukesän rajut oireet kyllä säikäytti, mutta kiitos Tammiston Evidensian koira pääsi nopeasti hyvään hoitoon ja olen tyytyväinen kyllä saamaamme hoitoon Marthan kohdalla.
Erityisesti ortopedi Johanna Mäkitaipale ja eläinfysioterapeutti Patricia Hirn on olleet kyllä loisto tyyppejä Marthaa hoidettaessa!
He ovat luoneet uskoa, että tästä selvitään kyllä ja tulevaisuudessa siintää näkymä, jossa Martha voi ja pystyy nauttimaan koiran elämästä vaikkakin harrastus ura mm.agilityn parissa jäikin lyhyeksi.
Nyt vain edetään hoidossa ja kuntoutuksessa maltilla pienin askelin ja mennään hallitusti askel kerrallaan kohti parempia aikoja.
Itse potilas
Marthan kasvattajan kanssa on juteltu Marthan tilanteesta ja kasvattaja on ollut kyllä tukena ja tsempannut kovasti. Marthan lähisuvussa ainakaan ei ole tiedossa selkäsairauksia.
Kuten lääkäri tästä sanoi, ikävää sattumaa Marthan kohdalla, joskin rodussa varmasti löytyy heikkoutta tähän, sillä vast ikään samoista vaivoista kärsiviä waleseja on kahta hoidettu. Martha kuitenkin on melko eri sukua kuin moni kotimaan walesi.
