maanantai 26. marraskuuta 2018

Tekevälle sattuu..

Velmun kanssa jouduttiin viime viikolla hakeutumaan eläinlääkäriin uuden kipuoireen, uuden ontumisen vuoksi. Näinpä varailtiin aika ortopedi Johanna Mäkitaipaleen luokse Tammistoon.
Johanna kävi Velmua tosi tarkasti läpi ja uusi lihasvamma sieltä löytyi.
Voihan reikäpää paimenet.. Rauhallisempikin vauhti kävisi eikä tarvisi törmäillä toisiin. Mutta minkäs teet, kun jarrukahvaa ei näillä oo. On vaan kaasupoljin, joka yleensä hirttää aina kiinni🙄
Dg nyt kaksoiskantalihaksen osittainen repeämä ja vanha lonkka vaiva ei näyttäisi kuitenkaan olevan lonkkaperäistä (luustokuvat lonkat, polvet, selkä oli siistit), vaan todennäköisesti vanha kroonistunut lihasvaurio sielläkin. Tyypillinen urheilukoirille, alidiagnosoitu vamma ja herkästi kroonistuu. Kuten nyt Velmun kohdalla.
Newsflash oli se, että nämä nämä vammat on täysin hoidettavissa olevia vammoja ja niistä toipumisen ennuste on hyvä 😁
Nyt mars fysioterapiakuntoutukseen Velmukin.
Huomenna suunnataankin sitten Kouvolaan fyssarille.
Kuva by Cami Kivi


Samalla Marthan kuulumiset käytiin läpi. Lääkitystä vähän muokattiin, nyt kun alkaa raju oksu/veriripuli taudista toipuminen olla voiton puolella.

Ei kommentteja: