Tänään aamusella hurautettiin Virolahdelle Hamina Nord näyttelyyn Loten kanssa.
Näyttelypaikalle saavuttuamme taivas aukesi ja vettä satoi, satoi ja satoi.
Lotte oli kuin uitettu koira kehään mennessä ja sitä ällötti märkä nurmikenttä ja siristeli vaan silmiä, kun sade ällötti.
Lotte ei ole koskaan tykännyt vesisateesta eikä halua ulkoilla sateella.
Nätisti avoimesti ja ystävällisesti halusi tuomarin kanssa seurustella ja sai taas kehuja avoimesta luonteestaan.
Tuloksena Lotelle tänään Jun EH1 Jaana Hartuksen tuomaroidessa.
Lupaava nuori koira, vielä kuitenkin keskeneräinen ja liikkui tänään hyvällä askelpituudella mutta poweria olisi tarvittu lisää. Eripari korvatkin nähtiin, kun ällöö moinen sade🙈
Tiedossa on kyllä, että Lotte on vähän jumissa myös ja se vaikuttaa varmasti osakseen, mutta eniten häiritsi nyt kyllä sade meidän hienohelmaa.
Tuo sade-inho on ehkä se ainoa miinus meidän muuten superpätevässä harrastuskoirassamme.
Steen takia ei kuvia otettu lainkaan.
Kovasti pampaiden roturyhmässä keskustellaan mm.näyttelyistä siihen malliin, että se jotenkin sulkisi muut toivotut harrastuskoiran ominaisuudet koiralta pois mikäli sen kanssa käydään näyttelyissä.
Minun mielestäni se on vaan ihan kiva harrastus sekin, vaikka välillä kyllä ei itselläkään ole ihan ymmärrys riittänyt kaikkeen.
Loten kohdalla kun mahdolliset jalostus toiveet on olemassa, niin tottatoki uuden rodun kohdalla käydään näyttelyissä hakemassa ulkopuolista näkemystä ulkomuodostakin, sillä sitäkään ei pidä unohtaa vaikkei se ole koskaan ykköskriteerejä minulle ollutkaan yhdistelmiä päättäessäni.
Ja Loten kanssa innostuttiin käymään näyttelyissä, koska muiden koirien kanssa ei voi ja kiva on jonkun kanssa kehässä käydä kerta muutenkin käydään välillä kehiä katsomassa 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti