Koirat tulee yllättävän hyvin juttuun. Velmu ei taida olla koskaan Nanaa aiemmin treffannutkaan ja se oli heti Nanan nähdessään vain leikkimässä. Martha oli aluksi Nanan tultua vaan ovesta sisälle kotiimme ihan ällikän lyöty, mutta rauhoittui tosi pian Nanan selkää vasten nukkumaan. Nanasta näki, että sitä tämä turha läheisyys näin äkkiä ahdisti.
Koitan pitää huolta, että Nana saa myös rauhaakin ilman Marthan ahdisteluja. Martha on jotenkin ihan fiilareissa, kun meillä on toinen koira ja on vähän villikko muutenkin verraten jo vähän rauhoittuneeseen ja hillitymmän käytöksen omaavaan Nanaan. On tuo Nana vaan niin kultainen koira. Hyvin paljon Jade-äitinsä kaltainen n 10,5vuotias veteraani walesi <3 p="">
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti