sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Lomailua

Olen viettänyt kesälomaa, jota odotin ihan kauheasti. Kuitenkin kaikki suunnitelmat meni jo alkukesästä ihan pyllylleen ja tästä tuli vähän erilainen loma. Säätkään ei ole lainkaan olleet kesäiset, yhtä viikonloppua lukuun ottamatta. Koiria ajatellen ehkä parempi näin, joskin tuo meidän neiti Espanjalainen on kyllä ollut selvästi sitä mieltä, että mitä aurinkoisempi ja lämpöisempi päivä, sen parempi. Se rakastaa aurinkoa ja lämpöä. Taatusti vain hakeutuu aurinkoon ja sen jälkeen altaasen kylpemään tai uimaan.
Martha on lasten uima-altaassa kuin hylje; se käy sinne heti makaamaan ja vetää kyljelleen ja tassuillaan liikuttelee itseään siellä. Ja sukeltaminen on ihan huippu ihanaa. Hassu koira ja niin erilainen kuin aiemmat walesini. Martha on kyllä Martha-mainio.

 
Käytiin kesäloma reissulla Jyväskylässä sukulaisten luona ja mökkeilemässä. Ketään ei yllättänyt, että Martha oli kuin kotonaan järven ranta tontilla. Siellä se viipotti pitkin pihaa juosten ja laiturilta veteen loikkien. Voi sitä koiran riemua! Mini oli meillä hoidossa silloin ja lähti tietysti mukaan. Minikin nautti elostaan mökkeilemässä. Onhan se sille kovin tuttu juttu, kun se viettää joka kesä niin paljon aikaa mökillä veneillen yms. Pelastusliivit jäi ottamatta mukaan, joten veneilemään ei päässeet koirat. Itse käytiin paljon soutelemassa.


Martha ja Mini, seikkailijat
Mini katsoo Marthan sukelteluja. Pikkukoiran on pakko saada aina naamakin kunnolla märäksi. Joskin laiturilta veteen loikkiessa sekin onnistui tosi tehokkaasti. Silti nassun tunkeminen veden syvyyksiin on niin huippu ihanaa Marthan mielestä

Alkukesästä meillä oli myös hoidossa tuttuni nuori koira, 10kk ikäinen pojan vesseli cavalieri Santtu. Santtu oli tavannut kerran aiemmin Marthan ja näillä jos kellä synkkasi saman tien. Ylläri, 2 pentua ja muutenkin kauhean paljon saman tyyppisiä iloisia kavereita molemmat.
Martha koitti opettaa Santtua mm. uimaan. Lentokentällä käytiin koneita katsomassa ja Martha todella tuijottelee niitä. Välillä se on kuin preerian koira takatassuilla seisten etutassuilla hamuten koneita kohden.
Metsälenkillä nuorukaisten kanssa
Hertan kanssa Martha on tykännyt lenkkeilystä. Hertta on niin rauhallinen ja tasapainottaa Marthan mielen ilmauksia. Hihnassa riehuvat koirat aiheuttaa pientä tunteilua Marthallekin, muuten jo tosi kivasti on alkanut menemään ohitukset. Ja ei ole enää koirat päälle hyökkineet. Otan oikein oikea oppisesti tuon mieluummin syliin, jos vastaan tuleva näyttää epäilyttävän potentiaaliselta päälle tulijalta.. Yhtään ei enää käy niin, että tuon päälle koira hyökkää. Jostain syystä meidän kylälle on pesiytynyt tosi paljon ihan aivottomia koiran omistajia, että!


 Kotipihalla aurinkoisista päivistä nauttien. Juoksemista rakkaan Velmun kanssa ja allas-leikkejä =)



Ei kommentteja: