Olin viime viikolla jo kysellyt meille täksi viikoksi treenipaikkaa Vantaalta hallista. Varaus ei nyt mennyt ihan niin kuin piti ja pientä sählinkiä sen kanssa oli. Tiistaina tunnin varoitus ajalla kuitenkin selvisi, että saadaan se hallivuoro.
Ihan himpun verran tuli kiire, kun en edes ollut kotona ja koirat piti hakea sekä käydä sitten vielä kotona vaihtamassa vaatteet ja hakea treenikamat mukaan.
Onneksi ei kehäIII:lla ollut kovin ruuhkaista, niin ehdittiin hyvin sitten kuitenkin. Enhän minä nyt voinut kuitenkaan tuota vuoroa jättää käyttämättä ;D
Oltiin siis vain Sumon ja Oton kanssa treenaamassa. Oton kanssa agilitya ja Sumpan kanssa tietty tokoa. Kovasti se Sumoakin olisi ne agility esteet houkutellut, mutta hyvin malttoi kuitenkin keskittyä tokoon silti. Otto oli ihan onneissaan, kun sekin pääsi harkkaamaan. Toki oli sille aika erikoinen tilanne, mutta yllättävän hyvin Otto kuitenkin toimi. Kivaa vaihtelua Otonkin kanssa askarrella.
Tosi hyvät treenit saatiin aikaan. Ja taas kerran huomasin, että miten se on helppoa tuo toko koiran kanssa, joka todellakin tykkää siitä! Ja joka on valmis tekemään miltei mitä vaan, jo ihan siitä tekemisen ilosta :) Verraten taas Ottoon, jonka kanssa saa ensin tehdä töitä, että sen saa ensin samalle kuuluvuus alueelle ja vieläpä saa sen keskittymään itse tekemiseen. Aina samasta aloitellaan, vaikka miten usein sen kanssa treenaa.
Ja cockerin kanssa tuo mieletön ruoka hulluus on sitten oma lajinsa. Jos palkkaa nameilla, ei voi keskittyä kuin namiin ja miten sen saa-viis mitä siinä yritellään oppia. Ja jos taas leluilla palkkaa, niin sehän omitaan ja leiki siinä sitten. Oton veli Onni oli mahtava otus siinä mielessä, että se oli "raivokas" leikkimään ja tykkäsi ruoastakin mutta kykeni silti vielä keskittymään muuhunkin kuin vain siihen miten saada se ruoka kitaan. Onni olikin paimenkoira cockerin karvoissa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti