Viikonloppu Virossa

27.8.2011 Kaikkien rotujen näyttely, Väimela. Tuomarina D.Prozorov
Luckystone's Double Trouble VET ERI1 ROP-vet -> Ee VMva
Luckystone's Design Of Beauty KÄY ERI1 PN1 Sert VSP


28.8.2011 Ryhmänäyttely, Tartu. Tuomarina rodussa Larisa Kizina, ryhmässä D.Prozorov
Luckystone's Double Trouble VET ERI PU1 VSP ROP&RYP-4 veteraani
Luckystone's Design Of Beauty KÄY ERI1 PN2 Sert -> Ee & Fi Mva* (odottaen vahvistuksia)


 Oltiin kaverini Tiinan kanssa suunniteltu jo jonkin aikaa ulkomaan reissua. Tais se idea jossain pentulaatikon reunamilla kehkeytyä vakavasti otettavaksi ja kohteeksi sitten otettiin Viro.
Ilman sähläilyä ja suurempia mokia ei selvitty, mutta kaikki kuitenkin hoitui :) Ketään ei jäänyt laivaan eikä muutoinkaan hukattu mitään. Paitsi vähän aikataulu ongelmia esiintyi ;)
 Alkuun pääsykin tuntui hitusen vaikealta- perjantaina töiden jälkeen kahden koiran pesu & laitto ja auton valjastus tavaroilla. Meni vähän turhan tiukille aikataulu.
Sit selvisi vielä, että koko Hesa on "kaaoksessa" kun siellä oli joku paraati/festari tai jotain tapahtumaa siis kaduilla. Ja osa Hesan kaduista suljettu.. Huoh.
Oltiin satamassa kuitenkin ihan ajoissa ja ehdittiin reilusti lenkkeilyttää koirat ennen laivaan menoa.

Koko laiva matka sujui ihan tosi upeasti. Oltiin tax-free myymälän edessä penkeillä minä, Tiina ja 2labbista & 2 welshiä. Ei haluttu autoon koiria jättää kuumuuden takia, joten koirat oli laivakoirina kanssamme :) Ja ihan maksettuina sellaisina.
Uteliaita silmäpareja riitti ja jotkut ihan uskaltautui rapsuttelemaan ja toiset vain valokuvasi nelikkoa. Minillä oli vaan mielessään vieressä istuneiden miesten herkut; sämpylät yms ;D
Koirat osas olla eikä ne aiheuttanut yhtään härdelliä siinä ollessaan. Ketään ei haukuttu eikä noi muutenkaan pitänyt mekkalaa.
Tallinnaan päästyään siirryttiin heti hotelliin, joka sijaitsi lähellä satamaa. Oli tosi tilava kahden hengen huone. Koirat nukkui yönsä hyvin.
Vielä ennen nukkumaan menoa tarkasteltiin lauantain näyttelyn aikataulua, sinne kun tuota ajomatkaakin oli ja piti vähän aikataulua aamulle laatia..

No, kuinka kävikään. Lauantaina käytiin hotellin vieressä ihanassa puistossa aamulenkki ja mentiin buffet aamiaiselle. Pakkailtiin kamoja ja koirat autoon. Katsottiin vielä näyttelypapereita ja hitto! Ihan väärin oli illalla kehäaikataulu katsottu ja ajoaikaa ei riittävästi kehään ehtiäksemme. Tuli sitten ihan hirmu kiire lähtö!! Navigaattorin kanssa kilpaa vedettiin koko matka Väimelaan. Maisemat oli upeita (sen mitä uskalsi katsella ajellessaan) ja muutenkin oli ihana olla hyvän kaverin kanssa reissussa. Kyllä oli  hauskaa!
Saavuttiin Väimelaan ihan hitusen tiukalla aikataululla.
Sain koirilleni arvostelut. Tuomari herra oli hyvin mielissään näkemästään. Sumon ikää tarkisteltiin moneen otteeseen ja kyllä se uskottiin, että veteraani se mun haukkuni on. Miniäkin toki kehuttiin, mutta se kun esiintyi käyttöluokassa, niin ei niin suurta hämmennystä aiheuttanut. Kumpikin koira esiintyi super hienosti!

Tiinan labbiksillakin meni hienosti. Minä esitin Maggien (joka oli Jun ERI2 PN3) ja veljensä Felix oli hienosti pu2 JUN ERI2.

Isoihin kehiin ei sitten enää jääty vaan lähdettiin ajamaan majapaikkaamme Tarttoon. Navigaattorin opastuksella mentiin ja hm.. vallan mielenkiintoisia reittejä. Jos olis pimeetä ollut, ois hitusen pelottanut niillä kapeilla, pimeillä hiekkateillä keskellä peltoalueita.. Lopulta päästiin Tarttoon ja löydettiin ihana majoitus paikkamme. Siellä olikin setteri/cockeri porukka myös Suomesta yöpymässä.
Tämän paikan sijainti ei ihan kauheen houkutteleva koirien kanssa ollut, vieressä oli ns. pihavahti koiria, jotka oli aika pelottavia räkyttäjiä. Isoja ja vähän ränsistyneiden aitojen takana kuola valuen rähisemässä. Ei sit ulkoiltukaan ihan niillä kulmilla. Kiltisti pakattiin tessut autoon ja lähettiin niiltä nurkilta pitemmälle ulkoilemaan. Tuli samalla enempi nähtyä Tarton keskustaakin ja kaupassakin käytiin.
Itse hotelli oli oikein mukava, pieni ja kotoisa paikka. Todella riittävä ja siisti + hirmu edullinen. 
Vielä moneen kertaan sunnuntain näyttelyn aikataulua luettiin ja päätettiin olla tosi ajoissa tällä kertaa näyttely paikalla.

Sunnuntaina aikasin sitten pakkauduttiin kamoineen ja koirinemme autoon ja lähdettiin ajelemaan näyttely paikalle. Kovin pitkää matkaa ei sinne ollutkaan.
Jotta kaikki ei vieläkään menis kuten pitää, niin auto alkoi pitämään kovaa kolinaa ja jarrut- JARRUT!? kitistä.... Laahaus ääni tuli mukaan kuvioihin näyttely paikan kupeessa, aika helpottunut olo että sinne saakka päästiin. Siellä sentään oli tuttuja ihmisiä, että ajateltiin tarvittaessa saavamme sieltä apua.
Samantien kotimiehille soitto, että mitä perhanaa! Tervetuloa noutamaan Tartosta.
No. Suurempaa vahinkoa ei kuulostanut olevan, mitä raportoija nyt osasi tilannetta mahd. yksityiskohtaisesti kuvailla. Puhelintuen päätöksellä illalla vielä soitto, että jos ongelmat jatkuu, mietitään uudestaan. Great, luottavainen olo kotiin pääsyn suhteen :D

Ja näyttely paikalla oltiin sitten ajoissa. Tosi ajoissa, ensimmäisiä ihmisiä ylipäätään näyttelypaikalla ;D
Saatiin sit ainakin valita paikkamme kehän laidalla ja ihmetellä ympäristöä ja lenkkeillä aikamme kuluksi.

Molemmat rodut oli samassa kehässä, welshit ensin.
Sumo veteraanina oli taas eka koira kehässä. Ja taas sama ihmettely tuon koiran iästä :) Tuomari taputti kovasti, kun liikkeitä arvosteltiin ja samalla kehän laidan ihmisetkin taputti. Niillekin kerrottiin Sumpan ikä.
Sumo oli ihan innoissaan, liikkui tosi upeasti. Näimpä VET ERI1 ROP-veteraani tuli tulokseksi, kera upean arvostelun. ParasUros luokassa Sumo vei selvästi voiton. Tuomarin ei tarvinnut edes miettiä sitä valintaansa.
Mini esiintyi käyttöluokassa toisen paikallisen welshinartun kanssa. Mini esiintyi jälleen kerran upeasti ja nätisti. Tulos hienosti KÄY ERI1 ja parasnarttu luokassa sijoittui heti valionartun jälkeen toiseksi ja sai jälleen kerran  SERTin! Tällä sertillä Ministä tuli Viron ja samalla myös Suomen Muotovalio!! Ihan huippua =)
Lopulta Sumo sijoittui VSP:ksi kauniin valionarttu Addien voittaessa =)

Tiinan koirilla meni taas oikein hyvin myös. Minä esitin Maggien ja sijoitus oli lopulta PN-2 :) Maggien Felix veli oli PU1 sai junnusertin ja tuli Viron Juniori muotovalioksi! Jippii, hyvä me!


Ryhmissä Sumo sijoittui BIS-4veteraaniksi, edeltävän päivän tuomari tuomaroi ryhmän!  Palkintoja siis kerääntyi hyvin matkaan mukaan tältä reissulta.

Kehien jälkeen lähdettiin rankka sateessa hurjaa vauhtia ajelemaan kohti satamaa. Koko matka jännitettiin, että ehditäänkö satamaan ja laivaan ajoissa. Navigaattorin mukaan emme eli jännitystä riitti ihan koko rahan edestä. Auto kuitenkin toimi hyvin eikä rohinoista, kolinoista eikä muustakaan ollut tietoakaan. Kotimiesten mukaan turvallista ajoa vaan ja laitetaan auto korjaamolle heti kotiin tultua. Laivassa ei kande autoa jättää noususillalle..

Kotiin tullessa laiva oli Tallinkin Star laiva. Koska ei koiria haluttu jättää autoon, niin Tallink/Siljalla koirat ei saa matkustaa kansipaikoin vaan ne on vietävä sit kenneltiloihin. Ja näin oli meidän tessuille paikat varattuna.
Ihme juttu. Laivalle mentäessä kyseltiin parilta eri laiva henkilökuntaan kuuluvalta, missä kenneltila on. Kummatkin opasti vähän eri paikkaan eikä me sitä sieltä seikkaillessamme löydetty. Ihmiset oli tosi närkästyneitä koiriin ja niitä ei varottu yhtään. Päinvastoin, päälle vaan. ARGH! Lopulta sain ihmisen aika tiukan hermostumisen ja vaatimisen jälkeen tulemaan kädestä pitäen näyttämään kenneltilan, minne koiramme viedään. No, paikka löytyi, mutta ne häkit vaatii lukkopantin ja avaimia saa kannelta 7(vai 5, no ihan sama). Voi hitto, että meni järki ja hermot!! Ensin meitä juoksutettiin itseksemme siellä ja täällä etsimässä sitä kenneltilaa ja häkkejä ja kun vihdoin neljän koiran kanssa seikkaillessamme löydettiin hlö, joka suostui vaivaantumaan opastajaksemme, niin sitten pitää jatkaa sitä ravaamista täpötäydessä iltalaivassa ilkeiden ihmisten seassa.. Ei ollut mikään helppo rasti. Voi vaan arvata, että ihan hitusen avauduin sille info-tiskin tätskälle, joka myi?! meille ne häkkien avainpantit. Hän pahoitteli kovasti asiaa ja selvitti, että jos rahat halutaan niistä lukoista (20€), niin täytyy sitten lähtiessä lukot&avaimet palauttaa Infoon. Eli sama hiton rumba sitten edessä vielä laivan ollessa satamassa.
Siellä kenneltiloissa oli todella ahdasta ja kuumaa, eikä siellä mahtunut/voinut ihminenkään kunnolla olemaan.Vaikka niin oli luvattu, että siellä pystyy ihmisetkin olemaan. Mihinkähän kanarialintuhäkkiin ne kuvittelee ihmisten mahtuvan...  Se melu oli korvia huumaava. Yhdessä häkissä oli vielä pikku pentu, ilman vesi kuppia tai mitään muutakaan makuualustaa tai sellaista. Se pentu oli silmin nähden paniikissa ja kauhu tilassa. Se hyppi, pomppi, kiljui, haukkui, rääkyi. Sitä sit yritettiin vähän rauhoitella ja annettiin sille vettä luukun raosta. Vesi teki kauppansa..
Käytiin sanomassa ko.koirasta, kun reilu tunti oli mennyt. Ketään ei ollut näkynyt missään. Ja kerrottiin myös ko.tilan kuumuudesta.
No joo. Se rumba laivan saavuttua satamaan olikin sitten jo ihan oma lukunsa. Ihmisethän jonotteli aivan järkky sumpuissa ulko-ovien edessä ja just niiltä reiteiltä piti kulkea infoon. Koirien kanssa liikkuessa siinä tungoksessa ihan pikkusen vittuilua, kiroilua  ja uhkailua sai kuulla. Ihme, ettei kukaan käynyt mun päälle- koirasta puhumattakaan.. Ja taas avauduin asiasta sille info-tiskin tätskälle. Jo on oikeasti helvetti, että tuollaisesta palvelusta joutuu maksamaan!!
Voin olla varma, etten enää ikinä Tallinkin aluksilla edes harkitse koiran ottamista laivatiloihin. Ja muutenkin TallinkSilja on nyt aika tiukassa boikotissa.

Todella huono maku reissusta jäi paluumatkan takia. Tultiin Tiinan kanssa yhtälailla tulokseen, ettei enää ikinä TallinkSilja matkailua, kiitos. Ehkä avokannella autossa olisi siedettävämpää silti ollut koirilla..


Loppu viimein yömyöhään päästiin kotiin saakka, huiman väsyneenä, mutta niin onnellisina =)

Kiitos Tiina ihan hirmu hauskasta & mukavasta reissusta!! Onnea koirien tuloksista ja ei muuta kuin seuraavaa reissua suunnitellen!