Joulua

 

Rauhallista Joulua kaikille ystävillemme ja kasvateilleni perheineen!

 

 

 

Meillä on ollut hivenen raskas vuosi suurten menetysten takia.
Rakkaat koiramme Jade ja Sumo lähtivät taivaan enkeleiksi ja ikävä on suuri :´(

Siihen lisäksi menetimme rakkaan, läheisen ihmisen lokakuun puolella.. Surua on riittänyt, mutta eteenpäin on vain mentävä ja vaalittava kultaisia muistoja.

Parhaat kaverukset vuosi sitten :)

 

On tähän vuoteen sentään iloisiakin asioita mahtunut. Suurimpana niistä lienee Velmun tulo vanhemmilleni :) Velmu on tuonut niin paljon iloa meille kaikille. Velmu rakastaa niin ehdoitta kaikkia ja on kyllä sellainen söpöläinen, joka on kyllä ottanut täysin paikkansa meidän laumassa ja kaikkien sydämissä. Fiksu pieni, rakas pentunen!

Kotona kanssani asustavat Hertta ja Otto sekä
vanhempieni Nero-cockeri ja lumileopardi-Velmu :D

 

 

 

Kiitos ystävillemme ja kasvattieni omistajille kuluneesta vuodesta!

Nyt rauhoittukaamme Joulun viettoon.

Velmu koulussa

Velmun kanssa on aloiteltu harrastuksia.

 Ensimmäistä kertaa käytiin pentukerhossa ja tosi hienosti Velmu osasi olla itseään reilusti pienempien pentujen kanssa. Terrieri lapset oli vasta 2kiloisia, joten hivenen kyllä alussa epäilytti, että miten nämä jätit Velmu ja veljensä Topi osaavat noin pienten kanssa olla. Turhaan epäilytti. Veljekset oli tosi kilttejä ja varovaisia pienten kanssa. Pienet ne pisti isot aisoihin heti alkuunsa.

Näin nätisti sitä hihnassa kuljetaan ja otetaan kontaktia hihnan toiseen päähän :)

 

Velmu aloitteli myös agility harrastusta kasvattajan järkkäämässä pentuagilityssa. Kiva päästä jo näin nuorena tutustuttamaan Velmu halli olosuhteisiinkin.
 Lähinnä se agility on näin kolmen kuukauden ikäisen kanssa vaan esteisiin tutustumista ja hauskan pitoa. Sytytellään intoa ja tutustutaan kaikkiin esteisiin.
Velmu oli aika innoissaan hallilla ja parasta oli päästä kaikkien sisarusten kanssa treenien päätteeksi mutapellolle riehumaan. Ja juoksemaan :)

Velmu

Pikkuinen Velmu se kasvaa kohisten. Melkeinpä kilo per viikko tuntuu olevan kasvuvauhti.
Velmu on kyllä niin upea pieni pentunen :) Meidän hurmuri-ukko.
Velppu osaa olla aika cool-tyyppi ja silti hirmu touhukas. Aina niin aurinkoisen ja hyväntuulisen oloinen pikkuinen.

Viime viikonloppuna oli taas pentutreffit. Melkeinpä viikottain on pentutreffit ollut, mutta olen itse ollut reilu pari viikkoa sairaana ja en ole voinut lähteä tapaamisiin. Muillakin on kiireitä pidellyt. Viime viikonloppuna sitten lähdettiin tautia uhmaten vähäksi aikaa Velmun kanssa sisaruksia tapaamaan. Amia lukuunottamatta kaikki oli paikalla.

Velmu

Velmu nautti äitinsä seurasta ja myös veljiä ja siskoja oli kiva nähdä. Me ihmisetkin kyllä tykättiin kovasti =)

Koirien elämää

Meillä oli Kiusa-göötti pari päivää kylässä ja kävimme eilen siskoni Camin & Kiusan kanssa Jyväskylän KV näyttelyssä.
Cami harjoitteli jo kesällä Kiusan kanssa näyttely juttuja ja nyt parin päivän aikana vielä pientä treeniä ottivat.
Kehässä Camin ja Kiusan meno oli kyllä todella kaunista katseltavaa- Kiusa esiintyi kuin vanhatekijä Camin kanssa. Tulos oli mahtava- NukEri1 SA PN2 CACIB ja vara-sert!! Huiman hienoa! Onnea Kiusalle & kotiväelle :)
Tuomarina oli Paavo Mattila.

Kiusa oli taas meillä tosi reipas ja kiltti neiti. Tosi hauska koira Kiusa kyllä on. Tosi hyvin tulee toimeen niin  Oton kuin Hertankin kanssa.  Ja pikku-Velmustakin Kiusa näytti tykkäävän :)


Spanieli-osasto eli Hertta ja Otto on saanut osakseen vain ulkoilua ja pihahommia. Hertta toki joutuu olemaan valmiina aina treenaamaan, sillä Cami on sille Rally-tokon liikkeitä opettanut. Otto on loikkinut agility esteitä. Hauskaa siinä on se, että Otto on jo oppinut ihan odottamaan este treeniä :) Toki nyt lähtee esteetkin jo pikkuhiljaa talviteloille eli ulko treenit loppuvat. Kunhan Velmu on saanut rokotukset kuntoon, varmasti vuokrataan jostain hallista vuoro ja aletaan siellä treenailemaan niin agilitya kuin tokoa/rally-tokoa.


Velmu, pieni paimenpoika, on saanut paljon uusia kokemuksia. On katseltu lentokoneita, on käyty vieraita ihmisiä moikkailemassa, on opetellut hihnassa kävelyä (minkä se osaa ihan kuin isotkin koiratkin, kiskomatta :D), käynyt minun töissä toimistokoirana ja joutunut siellä harjoittelemaan rauhoittumista, kävi Jyväskylässä sukuloimassa ja paljon autoilua muutenkin. Kyläilyä ollaan muutenkin harrasteltu. Hissi vähän ihmetytti, mutta ei pelottanut. Velmu kyllä nauttii autoilusta ja on ihan hirmu helppo matkakaveri jo näin pienestä pitäen.
Autoja ja rekkoja se on alkuun ihmetellyt, enää ne ei kiinnosta yhtään.

Velmun elämää

Isosisko valvoo pikkusen unia =)

Näin hienosti 8vkon iässä käskystä istutaan paikalla

Isoveikka Oton kanssa

"Täs mä oon mun rakkaan veikan Topin kanssa"

Tää toinen isoveikka-Nero on tooosi hauska tyyppi

 Vähänkö me tykätään juosta

"Täs mä oon mun kaikkien sisarusten kanssa"

Pieni rakkaus pakkaus!

Moi, mä oon Velmu.

Velmu on pieni 7viikkonen paimenkoiran alku. Ja niin mahdottoman suloinen =)

Velmu on hirmu rohkea, sosiaalinen, avoin, utelias, villi ja tosi innokas leikkimään. Ei kyllä juurikaan ääniherkkyyttä ole ollut havaittavissa. Aina iloinen ja tosi reipas pikku poika.
Leikkiin tuo syttyy kyllä kuin mikäkin ohjus!

 Isojen koirien kamu Velmu on ollut heti ensi hetkistä alkaen ja isot puolestaan on ottaneet Velmun avosylin vastaan. Nero nyt on ihan omaa luokkaansa, se kun on niin pentu itsekin edelleen.
Pentu pennun kaverina, mitä muuta siitä tulisi, kuin paljon leikkiä ja iloa toisten seurasta :)
Herttis tykkää kovasti Velmusta ja vahtii jopa Velmun unia :D
Otto puolestaan on reagoinut täysin Ottomaiseen tapaan - se ei edes haluu nähdä mokomaa pikku rääpälettä. Ei yhtään. Hyi ne on kauheita Oton mielestä. Otto kulkee ihan kuin se ei edes näkisi Velmua. Kääntää selän ja luikkii pois paikalta, jos Velmu on lähellä.

 

Koiramaisia uutisia

Paljon on Sumon upeat lapset touhunneet ja tuloksia saanut. Ihana kuulla ja lukea Sumon jälkikasvun edesottamuksista :)

Sumon muisto elää sen hienoissa lapsissa.

Benchmark T-pennuista Eetu (Treid Hwn Ein) on käynyt aktiivisesti kesän mittaan näyttelyissä mukavalla menestyksellä. Onhan Eetu kyllä kieltämättä komea poika, joten ihmekö tuo. Ja kun vielä luonnekin on tosi mukava, niin Eetusta on helppo tykätä :) Oli kiva nähdä Eetu kesäkuussa Karkun näyttelyssä- isänsä näköä oli kyllä selvästi.
 Eetu oli myös kesän mittaan debytoinut Mejä-kokeissa saaden heti AVO3tuloksen. Onnea Eetu ja kotiväki!
Sisko Manta (Taw Cymraes) se on keskittynyt omistajansa Einen kanssa tokoilemiseen. Manta oli saanut 28.9 PM-toko kokeessa Nastolassa sitten upeasti jo voittajaluokan VOI2 tuloksen sijoittuenkin vielä luokassaan kolmanneksi =) Huippu hienoa Eine ja Manta! Mantan blogissa lisää kokeesta.

Sain myös terveisiä 10-v kasvatiltani Bobilta (L. Dumbo Boy). Bobin kotiväki oli käyttänyt Bobin nyt 10-v tarkastuksissa lääkärillä ja oli perustutkimukset tehty. Labrakokeet olikin kovin yllättävät. Yhtä jos sun toista selvisi verikokeista ja mm. kilpirauhasarvot olivat todella olemattomat. Näimpä Bobilla aloitettiin heti thyroxin hoito kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon.
Sinänsä yllättävä tulos, sillä Bobillakaan ei juuri ole oireita ollut. On Bobi kuulemma vähän rauhallisempi ollut, mutta kukapa 10v ei vähän rauhoittuisi jo ikänsä tähden.
Nyt toivotaan, että kontrollikokeissa olisi Bobilla kaikki hyvin :) Onneksi koiralla ei ole voinnissa ollut mitään moitittavaa ja Bobi on saanut tosi terveenä elää nämä 10 ensimmäistä vuotta =)